Tällä sivustolla kerrotaan siitä mikä johti siihen, että Kennel von Jungfruborg perustettiin.

 

Isäni Sulo Silorinne asusti Vaasassa, Palosaari nimisessä kaupungin osassa. Ensimmäisen kasvatustoiminnan hän aloitti jo 30-luvulla, silloin ihastuksen kohteena olivat kaniinit. Kasvatustoimen maine oli kiirinyt ulkomaille asti, kaneja rahdattiin usein myös pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin. Kasvatustoiminta kesti muutamia vuosia.

Sulo hankki ensimmäisen koiran 40-luvun loppupuolella. Rodultaan se oli "koktail", joka sai nimekseen Reija.

Reija oli ulkonäöltään ja luonteeltaan kuin terrieri, vilkas ja toimelias.  

Reija kasvoi ja varttui Vaasan saaristossa.

Reijan myötä, Sulon kiintymys koiriin kasvoi.

 

 

 
Reija sekä vanhempani, kuva on 1940-luvulta.

Kuva otettu Kynsivilkku nimisen majakan tasanteelta.

Reijan jälkeen Sulon kiinnostus heräsi palvelukoiriin.

50-luvun alussa, uudeksi perheenjäseneksi näin ollen tuli Saksanpaimenkoira Tosca. Luonteeltaan Tosca oli rauhallinen ja erittäin hyvin ihmisten kanssa toimeentuleva.

Viisaudestaan HÄN voisi kisailla monen ihmisen kanssa.

Toscan myötä ajatus kennelin perustamisesta hiipi ajatuksiin. Innostuksen myötä Kennel von Jungfruborg rekisteröitiin ja hyväksyttiin 20.3.1952. 

 

Palvelukoira toiminta Vaasassa oli tuolloin erittäin voimakasta. Järjestettiin yleisötapahtumia kesäisin ja talvisin. Talvella järjestettiin esim. Vaasan kaupungin torilla sekä Palosaaren torilla tapahtumia lapsille mm. rekiajeluja.

Sulo ja Tosca, Vaasa Palosaari 50-luvulta

 

Vaasan tori ja Vapaudenpatsas

 

 Vaasankaupungintori, 50-luku

 

 Vaasan Palosaarentori, 50-luku

 

   

Vaasassa järjestettiin myös kesäisin yleisötapahtumia, mm. tottelevaisuus esityksiä. Tässä Tosca näyttää kuinka hypätään tulirenkaan läpi.

Vaasassa oli  jo 50-luvulla "agility",

mutta hiukan toisenlaisin telinein

 

Kennel von Jungfruborgille syntyi ensimmäinen pentue, joskus 50-luvulla, pentueesta ei valitettavasti ole löytynyt muuta tietoa.

 

 Vuosikymmenen vaihdettua, Sulon palveluskoira "kuume" ilmentyi Rottweilerin muodossa. Uudeksi perheenjäseneksi saapui narttupentu Katja, joka syntyi 01.041962 rek. no 4143/62. Katjasta kerron hieman enempi, koska itse vartuin Katjan kanssa.

 

Vaasan saaristossa, vuonna -64 

Olimme erottumattomat ystävät, vaikkakin kokoeroa meillä oli pään verran, Katjan hyväksi.

Katja oli tottelevainen, mutta hiukan jääräpäinen. Kokoni puolesta jouduin käyttämään ääntäni, kun voimani kokoni puolesta eivät riittäneet.

Katja synnytti kaksi pentuetta, Ensimmäinen pentue syntyi 01.04.65, pentueeseen tuli 3 narttua ja 3 urosta. Toinen pentue syntyi 18.05.66 ja tähän pentueeseen syntyi 1 uros ja 3 narttua.

Sulo kävi Katjan kanssa näyttelyissä ainoastaan kaksi kertaa. Vuonna 63 Katja sijoittui Vaasan näyttelyssä I nl, I nkl ja kunniapalkinto, toinen näyttely oli myös Vaasassa, vuonna -64 ja Katjan sijoitus oli I al, II vl ja kunniapalkinto.

Katja eli hyvää koiranelämää 9 vuotta.

Kasvatustoiminta hiipui, ja loppui kokonaan ennen vuosikymmenen vaihtumista. Sulon koiraharrastus jatkui kuitenkin täysipainoisesti. Sulo aloitti palvelukoirien kouluttamisen. Hän toimi Vaasan palvelukoirakerhon tottelevaisuus kouluttajana ja tuomarina yli 10 vuotta. Sulo toimi myös vuodesta 1971, Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen Vaasan läänin eläinsuojeluvalvojana. 

 

Katjan jälkeen, hiukan ennen eläkepäiviä Sulo hankki vielä Saksanpaimenkoira Kati:n (Arotar) SF 21229/70, joka syntyi 12.11.70.  Tottelevaisuus/viestikilpailuita hän kävi Kati:n kanssa. Eläkkeelle siirryttyään hän otti vielä Saksanpaimenkoira Geisha:n. (Inka) SF16016P/77, joka syntyi 29.06.77. Geishan kanssa hän vielä kokeili muutamia kertoja näyttelyissäkin, mukavin menestyksin. Viimeisimpänä rotuna Sulolla oli Howawart narttu (Reija). 

Geisha ja Reija olivat hänen eläkepäivien turvana.

 

Tarkat lukijat havaitsivat nimissä yhtäläisyyksiä, sillä Sulon ensimmäisen koiran nimi oli REIJA "koktail", ja hänen viimeisimmän koiran nimi oli myös "REIJA" Howawart�kohtaloa?

 

Isäni pääsi 29.12.2006 ansaittuun lepoon, ja kohtaa edellä mainitut kaverukset koiruuksineen.

Halusin jatkaa isäni kenneltoimintaa, joten anoin 17.01.-05 kennelnimen siirtoa nimiini.

Kennel von Jungfruborg:in tarina jatkuu pienimuotoisena toimintana edelleen.